Today an old friend made his debut in a Swedish horse magazine Hästfocus. Namely Hubert. He made his first appearance on the pages of my schoolbooks (of the more boring subjects... I have strong suspicions the first Hubert is grinning on the pages of a chemistry book.) No doubt I was trying to draw a really beautiful realistic horse. Well. The line didn´t want to go where I intended and somehow the beautiful Hanoverian ended up looking like... Hubert. I liked him and started drawing his adventures. In time he started to repeat the manners of the riding school horses I knew but I have to say he sure has a personality of his own... His favorite pasttime seems to be spicing up the life of the often too serious humans. Oh, and his own human is called Jonas.
***
Hubert hevoslehteen
Tänään vanha ystäväni teki entreensä ruotsalaiseen hevosaikakauslehteen Hästfocusiin. Nimittäin Hubert. Aikanaan Hubert ilmestyi ensimmäisen kerran koulukirjojeni sivuille (niiden tylsempien aineiden kirjoihin. Epäilen vahvasti että ensimmäinen Hubert virnuilee jonkin kemiankirjan sivulla). Epäilemättä yritin maalata oikein hienoa realistista hevosta. Vaan kun viiva ei suostunut taipumaan haluamaani suuntaan ja kaunis hanoverilainen näyttikin yhtäkkiä... no, Hubertilta. Pidin Hubertista ja aloin piirtää hänelle erilaisia seikkailuja. Ajan myötä hän alkoi toistaa tuntemieni tuntihevosten tapoja, mutta on kyllä sanottava että hän on silti aivan oma persoonansa. Hänen suosikkihupinsa tuntuu olevan aivan liian vakavamielisten ihmisten elämän piristäminen. Niin ja hänen ihmisensä nimi on Jonas.
0 Comments:
Post a Comment
<< Home